Maailma ja Hahmoryhmät

Tässä ovat maailman ja pelissä olevien ryhmittymien kuvaukset. Tarkemmat, syvemmät ja yksityiskohtaisemmat kuvaukset, tarinat ja juorut eri ryhmistä tulet saamaan, kun sinulla on hahmo. Tarkoituksena on myös antaa pelaajien täydentää ja tuoda lisää ryhmilleen workshopeissa, sekä tietenkin sitten pelissä.

Kam Faram on mantere, joka kattaa monta ihmeellistä valtakuntaa, kansaa ja olentoa. Yleisimmät Kam Faramissa asuvat ovat ihmisiä, mutta näiden joukossa kulkee haltioita, velhoja ja muita erilaisia lajeja.
Suurin ja eniten mantereella vaikuttavin valtakunta on Antaania, pääkaupunkinaan Antavaasa. Kuninkaan kaartin ritarit ovat kuuluisia kautta mantereen, eikä ole soturia joka ei haluaisi päästä kaartin jäseneksi. He ovat legendoja, sankareita ja koko mantereen suojelijoita, jotka eivät turvaa vain kuningasta ja Antaaniaa, vaan aarnikotkillaan ratsastavat koko Kam Faramin yllä.

Em'iliardin haltija hovi sijaitsee Kam Faramin keskellä. Hovin alue on niin suuri, että jossain hovin metsissä on aina olevan kesä. Tämän tähden haltijat siirtävät hovin väkeä ja leirejä aina kesää seuraten, joskus myös jopa omien rajojensa ulkopuolella.
Monet hovin jäsenet nauttivat kesän seuraamisesta Kar Morongiinkin.
Haltijat ovat vaeltajia ja kulkijoita, liikkuen kaikkialla, monesti hyödyntäen Merikarhujen apua. He ovat maineeltaan hieman ylimielisiä ja itsekeskeisiä, mutta eivät tarkoituksella. Haltijat eivät voi kuolla vanhuuteen tai sairauksiin, joten sitä juututaan usein jo satoja vuosia vanhoihin ajatusmaailmoihin, eikä oikein piitata kuolevaisesta väestä.
Aatelisnimet, oman arvon tunto, seuraelämä ja "hovileikit" ovat haltijoille kaikki kaikessa. Em'Iliardin hovi on aivan omanlaisensa pelinsä, jossa vauraus, arvoesineet, vanhat artefaktit ja kunkin suvun arvonimet ovat tärkeintä valuuttaa.  

Onkin tunnettu sanonta "Älä juoruile kuin haltija"

Em'iliardi hovin tunnelmaa ja "fiilistä" voit katsoa tästä pinterest taulusta: https://pin.it/7CdHz0RWb

Loch Bérdumman väki
Väkeä kutsutaan yleensä vain Meri Karhuiksi.
Aikoja sitten maailman muuttuessa tämä meren väki asettui eri puolille Kam Faramia järville, perustaen järvi kyliä ja klaaneja.
Sanotaan, että Meri Karhujen lapset oppivat ensin uimaan, sitten kävelemään. Kalastus, jokisa kulkeminen ja jopa merillä seilaaminen on kaikki kaikessa Meri Karhuille.
Väki on sitkeää, sisukasta ja isomminkin jääräpäistä, mutta ahkeraa, ystävällistä ja kovia käymään kauppaa, siksi tekemisissä monien kansojen kanssa. He kuljettavat tavaraa ja väkeä vesireittejä pitkin kauttaaltaan läpi Kam Faram. Liikkuminen vesistöillä ja levittäytyminen ympäriinsä on saanut aikaan sen, että kaikki tuntevat ainakin yhden Meri Karhun.
Meri Karhuja johtaa aina venekunnan jaarli, Loch Bérdumman nykyinen on nimeltään Lorna.
Kylät ovat hieman enemmän hierarkkisia, kuin monet muut kansat, mutta väki pitää toisistaan huolta. Kaikki tehdään yhdessä, toisiinsa tukeutuen. Ruuan kalastus, lasten kasvatus, kylien kunnossa pito, kaikki kuuluu aina jokaiselle kylän Meri Karhulle, eikä kukaan tee mitään yksin. Heitä paljon tiiviimpää, lojaalimpaa yhteisöä ei ole.

Muu väki ympäri Kam Faramin tykkääkin sanoa "Tee ystäviä, kuin Meri Karhu konsanaan."

Loch Bérdumman tunnelmaa ja "fiilistä" voit katsoa tästä pinterest taulusta: https://pin.it/2nmTSL8nj

Vuorilla asuu sääskiäisiä.
Sääskiäiset ovat kekseliästä väkeä, joka ei liiemmin välitä auringosta ja valosta.
Heidän väkensä on helppo sekoittaa hiisikäisiin ja kääpiöhin, mutta sääskiäiset vakuuttavat olevansa aivan eri asia.
He ovat siistimpiä kuin hiisikäiset ja paljon vähemmän karvaisia kuin kääpiöt.
Itseään he kutsuvat aina Sääkiäisiksi, mutta jotkut ulkopuoliset tuppaavat välillä sanoa Sääskiläiset. Se ei toki ärsytä Sääkiäisiä yhtä paljon, kuin Sääskeläiset, mitä jotkun, etenkin Meri Karhut tuppaavat sanoa.
Sääskiläiset ovat olleet aikoinaan heikommassa asemassa muihin maailman kansoihin verrattuna, mutta nyt menneet vuodet ovat nostaneet hyvin esille nämäkin pienemmät ja oudommat otukset. Mutta perinteet ovat hyvin tiukat sääskiäisten yhteisöissä ja niistä on vaikea päästää irti. Vanhemmat sääskiäiset haluaisivat kaiken väkensä yhä piilottelevan vuorten koiloissa ja sammaleisten kivien alla, tullen ulos vain sumuisella ja usvaisella kelillä, taikka yöllä.
Mutta nuoremmat, uuden sukupolven sääskiläiset alkavat olla valmiita muuttumaan, muuttuneen maailman mukana.
He eivät näe enää syytä pelätä suurta väkeä, taikka metsien ulkopuolelta tulevia. He haluaisivat lähteä tutkimaan maailmaa ja tavata kaikenlaista uutta väkeä ja kokea mitä vain tulevaisuudella olisi heille tarjota.
Sääskiäisten sarvet omaavat taikavoimia ja ovat äärimmäisen pyhiä heille. Ikävä kyllä sarviensa tähden sääskiäiset ovat olleet aiemmin jopa metsästyksen kohteena ja vaikka siitä onkin jo kauan, eikä se ole koskaan ollut laillista, vanhemmille sääskiäisille se on jättänyt pysyvät arvet, jonka tähden he niin suojelevat nuorempiaan. Mikä toki on eri sääskiäisille, kuin monille muille Kam Faramin kansoista. Sääskiäiset elävät näet vain 4-5 vuotta.
Nykyistä pientä klaania, Kaskikorven vuorten Kuppaajat, jotka asustavat sumuisilla vuorilla lähellä Kar Morongia, johtaa Rødda niminen Sääskiäinen.    

Sääskiäiset ovat omalla tavallaan karmivia ja jopa pelottavia joidenkin mielestä, sarvineen, kummine hohtavine silmineen ja muutenkin oudon olemuksensa kanssa. Tästä juontaakin joidenkin ihmisten käyttämä sanonta lapsilleen "Käyttäydy siivosti, tai sinusta tulee vielä kumma sääskiläinen, sarvet otsassa ja häntä persiissä!" 

Sääskiäisten tunnelmaa ja "fiilistä" voit katsoa tästä pinterest taulusta: https://pin.it/3KFTTfY79

Klaanittomia kulkijoita riittää myös maailmassa.
Kam Faramissa kulkee näes paljon erikoisia matkaajia ja seikkailijoita etsimässä onneaan ja kohtaloaan.
He saattavat olla ritareita, joilla ei ole suurta suvun nimeä.
Velhoja tutkimassa maailman ihmeitä.
Ja seikkailijoita, joita kiehtovat koko Kam Faramin mysteerit.
Mantereen joka puolella on erilaisia taikuuksia, vanhoja onkaloita ja maanalaisia luolia, katakombeja ja tyrmiä, jäänteitä muinaisista valtakunnista ja kansoista. Näiden tutkiminen on monille elämän tapa. 
Toiset myös kulkevat kylästä kylään, kaupungista kaupunkiin auttaen askareiden kanssa, toimien palkkionmetsästäjinä, tai kenties osallistuen turnajaisiin ja kisoihin.
Eikä sovi unohtaa, vaikka Kam Faram kaunis ja ihmeellinen onkin, täyttävät sen erämaita, vuoria ja metsiä myös hirviöt, kammottavat otukset ja jopa haudan takaa palanneet kalmat.
Tavan väki näkee parhaaksi pysyä siis mahdollisimman kiinteästi paikallaan, omassa kylässä ja kaupungissa, tutuilla reiteillä, joilla pahin mitä kohtaa, voi olla maantie rosvo, mutta klaanittomat seikkailijat ovat niitä, joiden urheus, kunnian himo ja seikkailun kutsu, riittää voittamaan synkkien syvyyksien hirviöitä.  
Jos jokin on vinossa kylässä, tai tarvitaan apua hirviön taltuttamiseen, on väellä tapana muistutella toisilleen "Iske tuoppi, juustoa ja hopearaha tynnyrin päälle ja istu odottamaan, kyllä joku seikkailija ne haistaa pian."

Klaanittomien tunnelmaa ja "fiilistä" voit katsoa tästä pinterest taulusta: https://pin.it/6IvrXpkJJ